"Hän oli Tieralan ainoa poika. Mutta isä oli maan kuulu juoppo, hän kuoli juuri samana keväänä kun Jouko syntyi, kuoli, tai kuuluu hukkuneen, kun juovuksissa lähti virtavan joen poikki."
"Jääkö petti?"
"Jää oli huonoa keväthalsketta. Niin olivat suuret velat, että koko talo irtaimistoineen meni puille paljaille. Ei jäänyt Jouon äidille mitään elämisen apua, vaan täytyi ruveta työtä tekemään samoin kuin muutkin mökkiläiset. Siten me tulimme Jouon kanssa naapureiksi, ja kun olimme samanikäisiä, tuli meistä kisakumppanitkin."
"No, miten Jouko tuli lukumieheksi ja Matti rengiksi?"
"Niinpä näkyi käyvän. Kuulin sanottavan, että Jouko oli hyväoppinen. Ei hänestä kyllä Jouostakaan herraa helpolla tullut. Äitinsäkin kuoli, kun Jouko oli ison koulun aloittanut, ja omin voimin sai poikaparka tulla toimeen. Kerran me olimme siellä kotipitäjässämme samassa talossa kesämiehinä, kasvavia poikia molemmin. Silloin hän usein kertoi puutteistaan, kertoi, että opettajien avutta olisi hän nälkäänkin kuollut. Minä kehoitin häntä heittämään lukuhommat sikseen, sillä hän oli hyvä ja ahkera työmies, ja sinäkin kesänä isäntämme maksoi Jouolle paremman palkan kuin minulle… Samana syksynä minä sitten näinkin hänet viimeisen kerran. Hän ei enää palannut kotipitäjään, enkä ole sittemmin kuullut hänestä mitään. Kerran sain postissa kirjan, jonka hän oli kirjoittanut Jouko Varton nimellä. Sen hän oli lähettänyt minulle muistoksi…"
"Poikaparka!"
"En kuullut hänestä muuta kuin kerran rovastin sanovan, että juoppo kuuluu tulleen siitäkin Tieralan Juhovainajan pojasta. Eihän se kumma, jos pojasta tulikin juoppo… isäkin kuoli viinaan…"
Silloin ratkean äänekkääseen itkuun, ja Matti poistuu huoneestani.
* * * * *
Näinä päivinä olen taas ollut rauhattomampi, ja yöni ovat olleet levottomat. Miksen minä voinut häntä pelastaa, miksen kyennyt nostamaan häntä siitä loasta, johon hän oli langennut? Ne kysymykset tulevat nyt yhä useammin mieleeni. Koetinko sitten parhaani, vai puuttuiko minulta voimia? Vai oliko hänessä sittenkin vielä jotakin, jota en hänessä ymmärtänyt ja jonka perille en päässyt!