»Nukkuuko se Mikko vai onko kotonakaan?»
Silloin Mikko ehti ulos ja sanoi:
»Kotona minä tässä…»
Hän näki kaksi miestä menevän vitjain matkassa Talvitiehen päin ja arvasi, että nyt ollaan juoksumatkaa mittaamassa. Vallesmanni ja metsäherra Romsi olivat komentajina, ja joka sadan metrin päähän lyötiin seiväs pystyyn. Seipäiden latvat nilottiin, niin että ne näyttivät niinkuin olisivat maanmittarin viittakeppejä. Erkintarhassa, suuren kiven luona, oli ensimmäinen keppi ja Mikon pellon päässä toinen…
Mikko ei osannut mitään kysyä, katseli vain ja mietiskeli.
Mutta vallesmanni alkoi selittää, mistä oli kysymys ja minkävuoksi kepit pystytettiin.
»Sen vuoksi, että kilpailijalla on selvä tie juosta, kun monta mutkaa tulee tehdä… Erkintarhaan, ison kiven luokse, pystytetään pitkä riuku ja lippu päähän.»
»Poikki Välijänkänkö aikovat taakoittaa?» kysyi Mikko.
»Niin tietenkin. Talvitiestä suoraan Välijänkän poikki Varpumäkeen ja siitä Jannenmäkeen lähteelle asti», sanoi vallesmanni.
»Pahan taipaleen panette juostavaksi», virkkoi Mikko. »Miksei pantu pitkin maantietä?»