Ja taloon levähtämään emäntä kutsui tytöt. Keiton oli jo valmistanut ja kahvit keittänyt.
Mutta sitten vasta kun ruumisvene oli Viojärven päähän ehtinyt ja joen suulle näkyvistä häipynyt, nousivat tytöt, emännän kutsua noudattaen, loivaa rantatörmää ylös taloon.
* * * * *
Kaunis on iltapäivä, kun ruumisvene hyvää kyytiä viiltää pitkin mutkikasta Viojokea. Somia, koskisia polvia pistelee joki, kun korkeiden törmäinsä välissä virtailee. Veneen perässä istuu Jooseppi, joka parhaiten tuntee joen mutkat, ja Ville soutaa. Iisakki ja Josefiina istuvat keskellä venettä, piippu suussa kummallakin.
Hauskalta tuntuu nyt kulku, kun virta vie ja linnut laulavat ja valoisana välkkyy Pohjolan kesäinen yö. Ja tieto siitä, että rantamaille ollaan menossa, tuntuu elävän mieltä ilahduttavan, vaikka ollaan kuollutta kuljettamassa. Mutta alajuoksultaan on pieni Viojoki virtava kuin myllynränni, ja veneen vauhti enenee sitä nopeammaksi, kuta likemmäksi päästään Porolompaloa, johon joki laskee ja jossa se yhtyy erämaista tulevaan valtasuoneen. Mutta tarkoin tuntee Jooseppi joen polvekkeet, äkkimutkat ja pikkukoskien juonteenperät. Vilahtavat vain menijäin silmiin korkeat, heinävät joen törmät ja liikkumattomat metsät molemmin puolin.
Vihdoin saavutaan väljemmille vesille ja pauhaaville koskille, joille ei ruumislastissa uskalla laskea, vaan arkku kannetaan kosken niskalta johtavaa polkua pitkin kosken alle. Ja niin kuljetaan vaivoja säästämättä, lepoa nauttimatta, kunnes on päästy kirkonkylän rantaan.
5.
Kun Manta ja Liinu ovat vähän maistelleet Vanhantalon emännän keitosta, aikovat he heti lähteä paluumatkalle. Kiire on kummallakin. Välijoessa ei ole ketään kotona, ja Romakkaniemessä oli Kreeta arka kuin veden kala yksin ollessaan. Ruskeassa rapakossa ovat tyttöjen hameenhelmat, vaikka he ovat niitä kuoruksissakin kantaneet. Molemmilla on varrelliset pieksut, joiden suut on tiukkaan köytetty punasinirantuisilla sukkarihmoilla polven alta kiinni. He vaihtavat kenkiinsä uudet heinät, kiinnittävät sukkarihmoja ja sitten aikovat lähteä.
Vanhantalon emäntä katselee siinä tyttöjen valmistuksia ja puhelee:
"Taitaa tulla nyt sinne Moinakiveliöönkin väkeä tänä kesänä, kun kuuluvat kymmenen miestä tarvitsevan töihinsä nämä maanmittarit. Ja semmoisia tahtoisivat, jotka ennenkin ovat maanmittarintyötä tehneet."