Ja kun hän vihdoin pääsi puheessaan niin pitkälle, että kysyi, ei Nyykreeni sanonut sitä asiaa varmaan tietävänsä.

"Mutta jos käykin kruununhakkuu, niin eihän kruunu ota kuin suurimmat puut — jäähän tähän metsää", koki Nyykreeni tietämättömyyttään peittää.

"Mutta sepä onkin niin, että minä olen parhaat puut säästänyt ja huonoimmat, aihkit ja kelohongat rakennuksiin käyttänyt", sanoi Jooseppi, mutta tunnossaan hän päätti, että tämä oli kumma juttu, kun eivät tienneet, vaikka olivat olevinaan herroja.

Ei auttanut muu kuin lähteä Nällhuutin puheille kirkonkylään…

Ja hän poistui rantaan päin.

* * * * *

Saunasta ei enää noussut paksua savua, ainoastaan hienoa höyryä, ja sieltä tuoksui jo sieraimiin miellyttävä haju. Manta meni siitä herrojen sivu.

"Joko on kylpy kohta valmis?" kysyi Nyykreeni, silmää iskien.

"Kunhan kivenvihat ensin lyödään", vastasi Manta naurahtaen,

"Tilu likka ihana, tilu reijet lihavat, tilu lii, tilu lii",