Pirullisia kostontuumia kierteli hänen asianajo-aivoissaan. Nyt sopii ensiksikin näyttää vanhalle tuomarille, mitä tulee maksamaan, kun ajaa Horsluntin pois oikeussalista! Ja mitä maksaa Päkkilän isännälle se viimetalvellinen puhe, jonka nuorisoseuratalolla piti!

Hän muisteli kaikkia niitä ihmisiä, jotka tavalla tai toisella olivat hänelle vastenmielisiä, ja päätti nyt kostaa kaikille…

Hän pani piippuunsa ja mietti… mietti ja naureskeli.

Siellä on sentään Helsingissä mies, jonka puoleen sopii kääntyä ja näyttää näille heinärantalaisille, mitä heidän tulee tehdä… ja näyttää, että Horslunti on sentään Horslunti loppuun asti!

Hän mietti, kuinka löysä Juhan Petteri kuluneena talvena oli tehnyt naapuripitäjässä. Juhan Petteriä oli alettu ahdistella siitä, että oli kansakoulun varoja hukannut… Mutta kuinkas kävi? Juhan Petteri kirjoitti uhkauskirjeen, että jos vaan alatte häntä ahdistaa, niin hän kantelee kenraalikuvernöörille… ja koko koulu hajoitetaan maan tasalle… Eivätkä uskaltaneet ruveta Juhan Petterin kanssa äkseeraamaan…

Mutta parhaillaan kun hän mietti sitä Juhan Petterin asiaa, iski hänen päähänsä uusi tuuma.

Hänkin nyt ensiksi kirjoittaa valituskirjelmän kenraalikuvernöörille! Hän selittää siinä, minkälainen vintiö ja yhdenvertaisuuskin vastustaja vanha tuomari on j.n.e. Hän innostui niin, että otti paperiarkin esille. — Ja siinä saatan jo mainita, että Heinärannalla on paljon muutakin, — mietiskeli hän.

Hän ei kuitenkaan nyt tällä kerralla päässyt kirjoituksen alkuun, vaan päätti ensin käydä kylällä ja mietiskellä, mitä kaikkea kirjoittaisi, jotta kenraalikuvernöörillä olisi kaikki tiedossaan, kun Heinärannalle tulee… Hän nousi ja läksi, otsaryppy syvänä kuin pellon oja. Ulkona oli alkukesän päiväpaisteinen päivä, ja nuori nurmi vihannoi.

— Piru kun osaisi venäjänkieltä… kyllä minä sitten! — mietti hän ja käveli kirkolle päin.

Kaukaa näki hän, että häntä vastaan kävellä viuhtoi mies, heilutellen keppiään vimmatusti. Hän tunsi miehen Isonrannan Santeriksi, jota näinä vuosina oli kylällä alettu nimitellä Aaseffiksi.