»Mitä kuului?»
Oinas-Matti ja Ranta-Jussi tuntuivat löyhkäävän konjakilta, ja siitä Santeri arvasi, että he olivat olleet patruunan puheilla. Hän tarjosi miehille sikaarit, mutta ei ottanut itse.
»Hyvää kuului», kertoi Oinas-Matti. »Patruuna oli kovassa hommassa, mutta sanoi pelkäävänsä… Tupakkaa kuuluisi ensiksi tarvittavan…»
»Lehtitupakkaako?» kysäisi Santeri väliin.
»Lehtitupakkaa ensin, ja pitäisi paperossejakin saada… Mutta liikkeellä kuuluivat tullihurtat jo olleen näinä öinä… Lampan pihallakin olivat mennä yönä käyneet… monen kylän tullimiehet yksissä…»
»Näkyikö nyt? Näkivätkö teidät?»
Santerin silmät kiiluivat.
»Oli käynyt Saalkreeni pihalla, mutta meitä ei nähnyt.» Santeri mietti hetkisen, kysyi sitten:
»Toivoiko patruuna minua siellä käymään?»
»Käski sanoa, että sopii tulla. Ei luvannut vielä tulevana yönä yrittääkään…»