"Saatpa tietysti, ja saat nämä kaikki muutkin suomenkieliset kirjat.
Saat ottaa jo nämä omaan haltuusi."
Ja Kaarlo latoi kapsäkistään kirjoja suuren pinon pöydälle.
"Tässä on uusinta suomalaista kaunokirjallisuutta."
Eeva katseli hämmästyksissään.
"Mutta mistä te sitten itse saatte, kun annatte kaikki minulle!"
"Kyllä minä saan! En viitsi niitä takaisin kuljettaa. Sinulle olen ne ajatellutkin antaa…"
"Mitä minä sitten teille annan!"
Eeva näytti kovin onnettomalta.
"Olethan koko kesän ollut hyvä minulle, siinä on kyllä."
Kaarlon ääni oli pehmeä, ja hän katsoi Eevaa silmiin niin, että Eeva laski katseensa alaspäin.