*Kreikalle 1819*. »*Onnen-saaret*», kreikkalaisten Hesperidein saaret Atlantin valtameressä, nähtävästi Kanarian saariryhmä. — *Pyrrhiche-tanssi*, muinais-kreikkalainen asetanssi. — Tarun mukaan foiniikkialainen *Kadmos* opetti kreikkalaisille kirjainkirjoituksen. — *Anakreon* runoili Samos saaren kuninkaan, Polykrateen hovissa. — *Miltiades* oli aikaisemmin ollut Traakian Kersoneson yksinvaltiaana. — Peloponneson kuninkaat lukeutuivat polveutuviksi *Herakleesta*. — *Sunionin niemi*, Attikan eteläpäässä.

/Edgar Allan Poe./ Amerikkalainen runoilija, 1811—1849. Etevä novellinkirjoittaja, etupäässä sielun yönpuoleisten ilmiöiden terävä valaisija. Myös nykyajan salapoliisikirjallisuuden luoja. Runoja Poe on kirjoittanut ainoastaan pienen vihkon, jolla kuitenkin on suuri arvo.

/Pierre-Jean Béranger./ Ranskan lyriikalle luonteenomaisen pikkulaulun (chansonin) suuri runoilija, 1770—1857. Näissä lauluissa on aito ranskalainen, kansanomainen sävy, pilaa ja hilpeyttä, mutta sen ohella myöskin vapauden hehkua ja sotaista innostusta.

*Pääskyset*. Kerrotaan, että eräät ranskalaiset soturit Maurein vankeudessa olivat salaa vartioiltaan laulelleet viimeistä säkeistöä.

*Yvetot'n kuningas* kirjoitettiin 1813. Runo oli alkujaan pilallinen leikki, — Napoleon I:sen tullipolitiikan johdosta kirjoitettu. Myöhemmin runoilija näkyy sitä lievästi muutelleen. Varmaa on, että kansa sovellutti runon Ludvig XVIII:teen ja Bourbonilaisiin yleensä, ja nyt se ivalauluna sai tavattoman suuren valtiollisen merkityksen.

/Mikael Vörösmarty./ Unkarin tunnustettu kansallisrunoilija, 1800—1855. Etevä runouden kaikilla aloilla. Eepos »Zalanin pako» vapaamielisine kansallisine aatteineen; romanttiset runolliset kertomukset »Tammikunnas», »Tenholaakso» ja »Erlau» y. m. Draamat »Kuningas Salomo», »Kuningas Sigismund». »Aarteenkaivajat», »Uhri», »Hunyadi», »Arpadin herääminen». — *Julistus* on Unkarin kansallishymni.

/Mihail Jurjevitsh Lermontov/, »Venäjän Byron», 1814—1841. Romanttisia runollisia kertomuksia, joiden aihe on Kaukaasiasta, »Mtsiri», »Ismail-Bey», »Pyhiinvaeltaja Abrek», »Daimoni» y. m. Novellisikermä »Aikamme urho». — Lennokas lyyrikko.

/Adelbert von Chamisso./ Saksan romantikkoja, 1781—1838. Syntyi Ranskassa Boncourtin läänityslinnassa, ja oli lapsena vanhempiensa kanssa lähtenyt suurta vallankumousta pakoon. Omisti uudessa isänmaassaan saksan kielen täydellisesti. Runolahjoiltaan lyyrikko. Runollinen kertomus »Salas y Gomez» ja saturomaani »Peter Schlemihl».

/Ludwig Uhland./ Saksan miehekkäimpiä runoilijoita, 1787—1862. Uhland on saavuttanut maailmanmaineen loistavilla ballaadeillaan. Huomiota ansaitsevat myöskin draamat »Ernst herttua» ja »Ludvig Baierilainen».

*Bertrand de Born* oli provencelainen trubaduuri, rohkea runoilija, yltiöpäinen ritari ja taistelupukari, jonka maineaika sattuu v. 1180—1195 vaiheille.