Ei Sannan tyytymättömyys pääasiallisesti Mattia koskenut, mutta siihen oli sopivin nyt kylläisyyttään purkaa.
"Mitä minä … kun ei kukaan tarvitse työhön. Enhän minä tyhjästä vai työtä saada!"
"Tekisit jotain puusta."
"Puusta," matki Matti, "millä minä teen, kuin kaikki työkalut paloivat!… Enhän minä paljailla käsilläni mitään saa. Ja paljonkohan noista naperroksista sitten saisi."
"No, aina jotain, mutta kun ei mitään yritä."
"Hmm," mumisi Matti.
"Pyytäisit joltain työkaluja lainalle," jatkoi akka.
"Lempoko heitä kerjäämään! Koettaisit itse jotain tehdä, niin kuin kehrätäkin. Kehruuta aina saa … saapa Tiinakin."
"Miten minä kehrään, kun ei rukkia ole!" tiuskasi akka, "ja kuten näet tämän lapsen kanssa kyllä on tuskaa, kun ei yhtään tule yksinään toimeen."
"Eihän tuo enään niin kipeä ole."