"Käy, Tuomas, kuuntelemassa, vieläkö Musti haukkuu."
Tuomas kävi rappusilta kuulostamassa ja tuli ilmoittamaan, että "niin haukkua liehtoo kuin laukkuvenäläistä."
Isäntä naurahti ylpeänä Mustistaan ja sanoi:
"Se on poikaa se Musti. Annettiinkoon sille ruokaa tänä aamuna?"
"Suuren kupillisen sai, kyllä jaksaa haukkua", sanoi Kaisa.
Luoteja alkoi olla kymmenkunta, sen enempää ei joutanut valamaan.
"Nyt lähtään ampumaan."
"Syökäähän ensin", kielti Kaisa. "Keitto tuossa aivan joutumassa; eihän sinne niin kiirettä ole. Jos tuolla olisi karhukaan ammuttava."
"No, joutuuko se kohta? Mikäs tyttö tuolla nurkassa makaa?"
"Sehän tuo on meidän kylän tyttö."