"Tässä on Rietula ja tässä Iisakki ja vaimoihminen on Eedla."
Iisakki löi kiroten kirjan kiinni. Hänelle oli samalla selvinnyt, mihin Nuusperi oli mennyt ja mitä varten hän oli pirullisia kuviaan kirjoihin piirrellyt.
— Jo teki jutkun, perhana, mutisi Iisakki sulkiessaan kaupan oven ja pistäessään avaimen taskuunsa. Kauppa tulisi nähtävästi olemaan suljettuna, koska Iisakki tallensi avaimen.
— Jo pilasi mittumaarin, pirulainen, mutisi Iisakki vielä noustessaan
Mikkolan pihaan.
XXIII.
Korpijoen osuuskaupan edustalla on vilkasta liikettä. Nuusperia on turhaan odoteltu palaavaksi, ja vihdoin on Iisakki kutsunut kirkonkylästä Kuivalan osuuskaupan hoitajan selvittämään sotkuisia kaupan asioita ja antamaan lausuntonsa kaupan tilasta.
Kaksi päivää on papereita pengottu ja nyt on saatu selville, että Nuusperi on pistänyt useita tuhansia taskuunsa ja kiitollisuutensa osoitukseksi piirrellyt kuvia kaupan kirjoihin.
Kuivalan osuuskaupan hoitaja on juuri päättänyt selvityksen ja uteliaana odotellaan asian päättymistä. Varsinkin vaimoihmiset ovat piirittäneet kaupan edustan ja peukaloitaan pyöritellen siunailevat Nuusperin tekemää jutkua.
Kuivalan poliisi Pekkarinen oli saanut tehtäväkseen etsiä Nuusperi käsiinsä, mutta kaksi päivää käveltyään paahtavassa helteessä, jätti hän puuhan sikseen, arvellen, ettei maksanut vaivaa penkoa jokaista Kuivalan nurkkaa semmoisen miehen takia. Ja kun Korpijoen miehet julmistuneina vaativat Pekkarista jatkamaan Nuusperin etsimistä, kivahti tämä:
— Hakekaa itse, jos haluttaa! Lempoko sitä tällaisella helteellä jaksaa… ja piruko ne joka nurkat nuuskii.