Kilpummi sipatti jotain Rietulan korvaan ja Rietula virkkoi seisoalleen nousten:
— Herra puheenjohtaja ja korkea oikeus. Saanen sanoa, että minä katselin Eedlaa jo paljon aikaisemmin sillä silmällä. Se oli Marian päivä, kun kävin Miirussa ja silloin minä sen päätin, että otan Eedlan.
Mutta Rietula valehteli nyt kouraantuntuvasti. Lukija muistaa, että
Rietula meni Miiruun osuuskauppakokoukseen hetkistä myöhemmin kuin
Iisakki, joka oli joen sillalla katsellut Eedlaa pesupuuhissaan
ja tehnyt valintansa. Mutta Kilpummi oli neuvonut tämän valheen
Rietulalle, joka sitä häikäilemättä käytti nyt hyväkseen.
— Kyllä sitä minäkin oikeastaan katselin jo aikaisemmin, aloitti
Iisakki hätäisesti.
— Mutta itsehän myönsitte katsoneenne myöhemmin, huomautti Kennäs ja kysyi Eedlalta:
— Katseliko tämä Rietula teitä silloin Marian päivänä.
— En minä niin tarkkaan muista, mutta kyllä tämä Mooses kävi meillä Marian päivänä ja istua kyönätti koko päivän ja näytti vahtaavan sinne karsinapuolelle, todisti Eedla ja veti huivinsa solmua tiukempaan leuan alle.
— Korkea oikeus ja herra tuomari, nyt kuulette asian Eedlan omasta suusta ja minä pyydän oikeuden mukaista päätöstä tästä asiasta.
— No kumpaisenko nyt Eedla haluaisi miehekseen? kääntyi Kennäs kysymään hymyillen morsiamelta.
— Eipä ole mitään väliä, laukaisi Eedla.