— Työlläni.
— Taitaa olla huono maksaja.
— Se on ainakin minun mielestäni luotettavin.
Anna mittaili Tuomasta silmillään.
Tuoko tuossa jaksaisi taloa pystyssä pitää? Ja miten se on vielä innoissaan. Anna purskahti nauramaan.
— Mitä sinä naurat?
Tuomaan kasvot synkkenivät.
— Pilkkanaurullako sinä vain kiitätkin minua!
— Enhän minä, mutta…
— Naura vain, ainakaan Isotalo nyt ei enää naura!