4.
Harmaalassa oltiin aterialla. Joku huomasi ikkunasta Riitun Villen tulla vihlovan peltotietä taloon. Oli päissään niinkuin tavallisesti ennenkin taloon tullessaan.
Ville kolisi porstuassa ja aikoi mennä tupaan, mutta huomattuaan perheen aterialla keittiössä, tuli sinne.
— Hyvää päivää taloon.
Ville oli kuullut tästä Harmaalan uudesta emännästä ja tuli nyt katsomaan. Ka, niinhän tämä kuin muutkin ihmiset. Korea vain oli ja lihavanpuoleinen, niinkuin sitä pitääkin olla ison talon emännän.
Se oli sitä Villen viisautta ja Markku katsoi uteliaasti, mitä siitä
Kerttu pitäisi.
Viite otti pullon taskustaan ja kulautti. Kävi sitten penkin nenälle istumaan ja seivästi pienet silmänsä emäntään.
Tokko tämä pakana sanoikaan hänelle viinoista mitään?
Kerttu ei osannut pitää miestä muuna kuin hieman rohkeanlaatuisena ilveilijänä.
— Tota noin, sitä nyt on rikkautta tässäkin talossa, että ilettää, turisi Ville. — Ja sitten kun tehdään tästä isännästä raitis, niin kohta ei kulkijoita kumarrella.