— Kyllä niistä huoli kai pidetään ja vuoropäivin siellä on oltavakin. Minä tulen jo ylihuomenna sinun paikkaasi hoitamaan. Joka miehen tässä on tehtävä voitavansa.
— Ja mielellään tekeekin.
Juho nousi käskeäkseen miehet töihin.
Mutta pirtissä ei ollut muita kuin renki Kalle ja vanha Tuomas.
— Mihin miehet ovat menneet?
Tuomas oli kenkäänsä korjaamassa ikkunan ääressä, josta murahti:
— Mikäpä hurjien menot tietää. Kiroilivat tässä aikansa ja sitten lähtivät. En kehdannut kysyä herjojen reisuja.
Juho hieman hätkähti. Jokohan olisivat nyt tämän paikkakunnan punikit päättäneet yrittää.
Juho käski valjastamaan nopeasti hevosen itselleen. Otti naulasta puhtaan sarkatakin ylleen ja heitti hyvästit emännälle, joka huolehtien talosta pyyteli pian palaamaan.
Lähtiessään Juho vielä vakuutteli vaimolleen: