— Voi, älä sinä sano nallikka ja pieni, valitti Paavo. —
Jos minä olen lyhyempi kuin sinä, niin ainakin olen yhtä paksu.
— Koetetaan, sanoi Laila. — Jos täytät kolttuni miehustan, niin silloin olet.
Ja tyttö sukaisi koltun yltään.
Paavo pujotteli sen ylleen. Koeteltiin miehustaa; väljäpä se oli.
— Nyt sen näet. Minähän olenkin liian paksu, arveli Laila. Olen kai kohta kuin pallo.
— Voi per….na!
Iso ahven karkasi Heikin ongesta ja hän istui siinä nolona, enemmän siitä, että oli Lailan kuullen kironnut.
Ahven tarttui Niilon onkeen ja punaisena naamaltaan veti hän sitä ylös.
— Anna, minä autan!