Olipa sauna lähellä ja se oli lämmin. Laila juoksi hakemassa pihasta jokaiselle kuivat vaatteet, ja kun kiukaassa oli löylyä, kylvettiin uudelleen ja jututen kuunneltiin sateen ropinata kattoon.
15.
Paavo palasi postia noutamasta ja heilutti kirjettä iloisesti kädessään,
— Äiti tulee, äiti tulee, ja jo tänään! Eikö ole hauskaa, Heikki?
— On, on, sehän on selvä. Anna tänne kirje!
Heikki oli viime aikoina jo kirjoittanut tiheämmin ja muutenkin kaivannut äitiä joskus. Olo Hernemaassa ja sedän koulu oli kai senkin aiheuttanut. Hän ymmärsi nyt paljon paremmin äitiä kuin ennen. Hän olikin kovin usein pahoittanut äidin mieltä. Olipa mukavaa, kun sai näyttää äidille, mitä oli täällä oppinut, ja kertoa kaikesta.
— Illalla mennään laivarantaan äitiä vastaan, sanoi Paavo. — Mitä sanot, jos poimisimme marjoja ja veisimme mukanamme hänelle?
— Saahan hän niitä täälläkin, sanoi Heikki.
— Mutta äiti tulisi siitä varmaan hyvin iloiseksi, arveli Paavo.
— Poimitaan vain, myöntyi Heikki. — Saamme niitä kyllä laivalle mennessä.