— Kun menet Venäjälle, niin jospa Leni antaisi ilmaiseksi.
— Ansu on vain se polsevikki!
— Söi taas niin ylöttömästi, että alkaa puhua puuta heinää.
— Ansu aina leksottelee tyhjää ilman aikojaan.
Seurasi lyhyt vaitiolo ja piiput pihisivät. Ansu poistui vihaisena. Naurakootpa vain nyt ja puhukoot porvarien puolesta. Sen kyllä näkevät, ettei hän ole yksin niitä ajatuksia hautomassa. Samaa hän on kuullut monien muittenkin sanovan, jota hän äsken sanoi. Ja sitä kai se tarkoittaa Sosialiraattikin, vaikk'ei uskalla ihan suoraan sanoa.
Ansu veti pimeässä makuukomerossaan muutaman vihaisen, rintaa kirpovan savun piipustaan ja sanoi ääneen ja nyökäytti päätään vielä sanoessaan:
— Niin se on ja niin sen on mentävä!
Mutta ikkunan ääressä jatkui miesten jutustelu.
— Hautamäkeläinen se antoi omasta alotteestaan palstat mökkiläisilleen, vieläpä kohtuhinnalla. Niin sitä pitäisi jokaisen isäntämiehen…
Ja puhuja vilkaisee isäntään, joka istuu penkin kulmalla ja raapia kyhnyttelee pulleaa vatsaansa.