Myöhemmällä oli Hautamäessä alkava maalaisseuran kokous, ja Jaakko oli torpparejaan pyytänyt jäämään kokoukseen. Vain yksi, Suojärven vanha Eenokki, oli jäänyt. Hän oli jo aikaisemminkin ottanut poikineen osaa näihin harrastuksiin.
Sade rapisi ikkunaruutuihin. Talon oma työväki korjaili vajoissa työkaluja, ja toiset vetelivät makeita unia. Kun ei ollut mitään kiirettä, ei Jaakko heitä häirinnyt.
Vähin erin saapui miehiä ja naisia kokoukseen. Sade esti etempää saapumasta, ja osanoton niukkuus vaikutti hieman masentavasti. Ville, ainainen virnistelijä, vielä pilaili. Hän oli päässyt hyvään alkuun Kinkomaan tyttären kanssa, ja tämä ylpeä tyttö halveksi kaikkea maalaista ja maalaisten harrastuksia. Villen täytyi soutaa samoja vesiä. Kun Jaakko pääsi tästä selville, halveksi hän veljeään eikä ryhtynyt hänen kanssaan puheisiin. Ville oli pöyhkeillyt veljilleen, sanoen naivansa Kinkomaan tyttären, ja siihen oli Jaakko arvellut:
— Parasta on. Pääsetkin tästä sitten laiskottelemasta.
Pentti kulki askareissaan äänetönnä. Hän oli käynyt kerran Mikkolassa ja tavannut Vilman tavanmukaisella iloisella, puheliaalla tuulellaan. Mutta kun Pentti otti puheeksi vänrikin, punastui tyttö ja tuli hämilleen. Se oli huono merkki Pentin mielestä ja lisäsi hänen epäluuloaan. Mualtakin, kuin Nikin suusta heinäniityllä, hän oli kuullut vihjauksia vänrikin liehittelystä ja Mikkolassa käynneistä.
Pentin tovereita oli muutama kuukausi sitten lähtenyt Saksaan, ja värvääjä oli kehottanut häntäkin lähtemään. Asia jäi hänen mieleensä ja kyti siellä hiljalleen. Ryssien väkivalta ja sotkeminen suututti ja vaati lähtemään, toisaalta taas rauhallinen kotiahertelu ja iloinen, rehevä Vilma piteli kiinni kotikamarassa.
Miten nyt, jos oli totta, että Vilma oli sellainen ja alentui ryssän heilaksi hänestä välittämättä? Silloin ei häntä enää pidättäisi mikään. Ja muutenkin. Poikien povessa, jotka lähtivät vieraalle maalle, kyti maan vapautusunelma. Sekin osaltaan vaati ajattelemaan lähtöä.
Kun olisi ensin saanut jonkun selvyyden Vilmasta. Olisihan sittenkin voinut lähteä, jos tiesi, että tyttö oli uskollinen ja lupaisi odottaa. Vielä suuremmallakin syyllä.
Nyt oli kaikki sekavaa ja epämääräisiä.