Turakka nousi lauteille.
— Lyöhän, Hiertiäinen, nyt ensin kaksi kapallista… kuulostelulöylyksi. Ja nouse sinäkin Antti tänne lavoille. Minä laitan sitten sen jalkavoiteen. Ensin pitää ottaa kovat löylyt.
Antti kapusi lauteille ja korviaan pidellen kyyristyi vesialtaan viereen.
— Mitäs ne matosi sanovat? kysyy Turakka ja käskee Asaria lyömään vielä kaksi kipollista kiukaalle.
— Ei ole annettu niille kieltä pu-huh… huh… puhua. Voi piru, kun vihlasi selkää kuin puukolla.
Kiuas jyrisi kuin ukkonen, ja vihaisena puhtina kohosi löyly lavoille.
— Tulehan hankaamaan, komensi Turakka Hiertiäistä.
Mennä piti, vaikka henkeä ei saanut tavallinen kuolevainen kulkemaan lavoilla. Anttikin oli kyyristynyt lavojen nurkkaan ja koetti valaa vettä päähänsä.
— Anna kun huokasen alhaalla, puuskutti Asari. Viinakin oli mennyt jo päähän. Pönkät tahtoivat pettää, ja alas tullessa jo runttasi ovenpieleen.
Turakka pyysi vain lisää löylyä.