— Auttakaa minut täältä… helvetissä, kun palaa, ruikutti Antti, ja kun ei apua kuulunut, lähti ryömimään alas ja pudota muksahti vesikorvoon.
Mahaakin väänsi ilkeästi, kun niin monenlaisia sekoja siinä lääkkeessä.
Turakka huusi löylyä ja puteliaan.
— Ja sinun pitää tulla tänne lauteille.
Hiertiäisen nahka ei kestänyt.
— Tämä on nyt perhanan kumma, että ihminen kestää tuommoista, valittaa. Antti pakotetaan nousemaan lauteille, ja Asari hakee sangon Turakalle, senpä, jossa on reumatin lääke, lehmän aine.
Turakka virnisteli.
— Laskeudu tuohon penkille mahallesi, komensi, äläkä heiluta paininpuitasi.
Turakka valeli sangon sisällön Antin säärille, selkään ja niskaan.
Taisi mennä vähän päähänkin.
Ukot hihittivät alhaalla. Antin sisu kuohahti, mutta ei jaksanut liikkua mihinkään. Kiroili niin että karsta karisi. Yhtä hyvin hän on talon isäntä kuin Hiertiäinenkin, ja sitten tämä tekemään konsteja hänelle. Se lääkitys olikin paljasta piruutta.