— Ja kyllä kai Penttikin pitää hauskaa siellä kulkiessaan.
— Kyllä kai. Enkä minä sano Pentille, voit olla siitä varma.
Johannakin huomaa jotain, mutta ei kerro Pentille. Kun ei ole miehellä silmiä näkemään, ja se on parhaiksi Pentille. Mitäs meni ottamaan sellaisen kaikenmaailman linnun vaimokseen.
Pentti saa kuitenkin kuulla tästä jotain ja raivostuu.
— Tiedätkö mitä sinä olet tehnyt, sähisee Pentti.
— Mitä?
Lintu seisoo hämmästyneenä, kalpeana.
— Ilkeät vielä kysyä. Sinä olet pettänyt minua. Minä voisin lyödä, ei, minä voisin tappaa sinut!
— Mutta pojukulta, sano nyt, enhän minä tiedä.
Lintu kyllä tietää, miten tällaisista seikoista selvitään. Hän on sen niin monelta kuullut. Pitää heittäytyä tietämättömäksi ja sopivan hetken tullen purskahtaa itkuun.