— Niin kuin et sinä muka tulisi tähän aikaan naistesi luota. Luuletko voivasi minua pettää.
— Minä tulen sieltä, missä ihminen tekee tiliä itsensä kanssa. Siellä tähtien alla ei ajatella huonoja naisia.
Lintu pureksii hermostuneena pientä nenäliinaansa.
— Minä luulin alhaalla, kun näin valoa ikkunassasi, että odottaisit minua. Luulin että olet muuttanut mieltäsi ja tahdot tulla äidiksi.
— Minä en tahdo tulla äidiksi, enkä minä aina jaksa odottaa sinua. Saat nyt tietää sen.
— Minä kyllä näen sen. Sinä olet pettänyt minua. Jo pitemmän aikaa.
Sinä et tahtonut kajota mihinkään Harvalassa, niinkuin minä toivoin.
Niin muodoin minulta meni koti ja…
— Oletko sinä muka välittänyt minusta pitkiin aikoihin. Sinut näkee harvoin täällä kotona.
— Minulla ei ole täällä kotia. Sinun ympärilläsi liehuu aina parvi joutilaita, ja heitä minä en kärsi.
— Hyvä. Minun pitäisi sinun mielestäsi hautautua näkymättömäksi. Se ei tule tapahtumaan. Minä tahdon elää, minä. Jos se ei sovi sinulle, niin…
— Ero on selvä. Minä tiedän sen. Sen vuoksi sinä tahdot päästä eroon lapsestakin. Minä olisin sen tahtonut kuitenkin, vaikka tällaisena en olisi oikeutettu toivomaan lasta, vielä vähemmin sellaisen äidin kuin sinun. Mutta se olisi ollut kuitenkin meidän lapsemme, ja vaikka sillä olisi ollut Harvalan suvun sairasta verta suonissaan, olisi se kuitenkin ollut lapsi.. meidän lapsemme. Onhan meillä ollut kaunistakin…