Tuntui melkein siltä, niinkuin sen takia olisi voinut yrittää vielä alusta, että oli olemassa hyviäkin naisia, jotka eivät vedä mukanaan syvyyksiin. Ehkäpä joskus sattuisi löytämäänkin sellaisen.
— Kun et tuonut Gaabriel-setää kahville, sanoi Johanna.
— En tuota huomannut.
Johanna toimitteli rauhallisena talouttaan. Pentti ei oikein tietänyt, mihin ryhtyisi.
Hänenhän täytyi käydä hakemassa parempi kirves itselleen kylän puodista.
Pentti vaihtoi takkia.
— Lämmitänkö taas saunan sinulle? kysyi Johanna.
— Vai viivytkö myöhempään?
— Tuskin.
Asia ei ollut niin välttämätön. Tekosyy, se oli päästä näkemään ihmisiä.