— Olisit viime kesänä ottanut. On niitä vielä siellä paikkoja, kun katselette. Kuningas, joka muuten on nyt itsekin Suomessa, tahtoo, että kaikki sopivat paikat asutetaan.
— Mitä sanoit, onko Kyösti-kuningas Suomessa? kysäisi vaari uteliaana.
— On ja hän on vihainen niistä alituisista riidoistanne. Jos ne kaikki kuninkaan korville toimittaisin, saisitte rökkiinne.
— Turussako kuningas asustaa?
— Niin, ellei jo ole Viipuriin lähtenyt.
— Vai käy Viipurissakin. No, tavotanpa hänet sieltäkin.
Tasainen lähtee taipaleelle ja jopa seuraavalla viikolla alkaa matkamies tarkastella, milloin Turun linnan tornit ja kaupungin tuulimyllyt alkaisivat tien mutkasta näkyä. Taipaleet olivat tuttuja ja kärsivällisinä niitä tarpoiltiin näin valitusmatkoja tehdessä.
Tasainen menee ensiksi piispan puheille ja punakkanaamainen, valkopartainen ukko lasketaan Agricolan työhuoneeseen.
— Olet erämaa-asialla, virkkoi piispa, jolle oli kerrottu Tanu-vaarin tulosta.
— Niin, pitäisi siilien tässä jokin selvyys saataman. Savolaiset ahdistelevat meikäläisiä, eikä heiltä saa rauhassa pitää edes kuninkaanmiehen antamia apajia.