Onneksi tuli piika-Iita sisään, ja se vapautti.
— Lähtään navettaan lypsylle, sanoi emäntä ja nousi reippaasti.
Pentti kirosi ja pisti setelit taskuunsa.
Kyllä ne vielä kelpaavat isännälle ja emännällekin. Ainakin emännälle.
On tässä ylpeämpiäkin taivutettu.
7
Keväiseksi jo keikahti. Ilmat olivat leutoja, ja päivä paistoi lämpimästi, ihan kuin huhtikuussa.
Varsinkin Tuomas iloitsi näistä keväisistä päivistä. Ne tekivät mielen keveäksi ja vaikuttivat voimia lisäävästi.
Päivä meni illoilleen ettei huomannutkaan. Työ ei rasittanut, vaikka sitä piti tehdä monin verroin enemmän kuin ennen.
Pakostakin tuli Tuomas liikkuneeksi velkansa takia pitäjän ulkokylissä kyselemässä, eikö missään tarvittaisi karjaa. Huutokaupan pito peloitti edeltäpäin. Saattaisivat mennä halvasta, ja muutenkin se oli ikävää.
Palattuaan kyliltä tyhjin toimin sai nähdä vielä lisäharmikseen, että
Vikin töistä ei tullut mitään, kun hän itse ei ollut mukana.