— Kai aikoo pikkuviljelijäksi niinkuin toisetkin.
Tuomas nauroi.
— Älähän naura. Kyllä sellainen tyttö pystyy kyntämäänkin, sanoi emäntä. — Vielä paremmin kuin Taave-renki.
No, eihän siinä niin mitään erikoista ihmettä. Olihan Saara kerran näyttänytkin kyntötaitoaan. Kääräissyt helmansa vyölleen ja tarttunut kouriinsa sylkäisten sahrojen tappiin. Iso renki oli vieressä irvistellyt, mutta Saaralta syntyikin suorempi vako kuin häneltä.
— Vai tahtoo… ja ihanko tosissaan? kysyi Tuomas.
— Niin kai. Ei oikein kuuluisi ilkeävän tulla sinulle siitä puhumaan.
— No mitä siitä ujoilee.
Saara tuli tupaan, ja isäntä otti asian heti puheeksi.
— Tulehan tänne, Saara, kutsui Tuomas.
Saara arvasi, mistä oli kysymys, ja punastui.