Hän ei ehkä näkisikään kotia ja Elinaa. Nyt varmasti Elina antaisi hänelle anteeksi.

Ville polvistui kiven viereen ja tutki hänen haavaansa.

— Vie terveiset ja sano, että rakastin… että en ollut niin huono kuin ehkä luuli… sano isälle…

Voimat loppuivat Ristolta. Miehet seisoivat vakavina ja neuvottomina hänen ympärillään.

Päällikkö oli jo saanut tiedon Riston haavoittumisesta ja tuli ratsain paikalle.

— Miten Majamäki voi? kysyi hän.

— Huonosti.

— Taisi mennä siinä taas yksi…

— Parhain meistä kaikista.

Miesten äänet värähtelivät.