— Vaikea niistä on joskus eroon päästä. Koti-ikävää sillä semmoisella monikin haihduttelee.
Pojat olivat tulleet pihalle ja kävelivät hetkisen vaieten. Sitten sanoi Risto:
— Sinullakin pitäisi olla joku, jota ajattelisit… semmoinen hyvä tyttö siellä kotopuolessa.
Ville näytti vakavalta.
— Eipä sitä minulla ole. Sinulla ehkä on, koskapa siitä tiedät puhua.
Risto hymähti suopeasti.
— … niistä niin tiedä… tytöistäkään.
— Mutta jotain sellaista kuitenkin on? uteli Ville.
— On kyllä, mutta ei mitään varmaa vielä.
— Siksipä sinä et muiden mukana kuljekaan kaupungilla. Olisipa minullakin…