— Sapristi! — virkkoi Görtz. — Sapristi! Jos tahtoo, että lantti vierisi kaapin alle, silloin se asettuu keskelle lattiaa.
Samassa kuningas huomaamattaan tuli miekkansa kahvalla sysänneeksi kukkaroa, joten kaikki tukaatit kilisten kierivät lattialle. Niinkuin säikähtynyt lammaslauma hulmahtivat ne pyörimään joka taholle ja kätkeytyivät kaapin alle ja pöydän alle, jopa muutamat uunin taaksekin.
Nyt vasta rupesi Görtz kumartelemaan syvemmälle.
— Siinä näette. Uskon asiassa olen heikko, sen tunnustan kernaasti, vaan yhdessä asiassa olen kuitenkin taikauskoinen. Räjähdyspommi voi pudota tiheimmän pataljoonan keskelle vahingoittamatta ketään, mutta vielä ei ole koskaan tapahtunut, että voileipä olisi pudonnut lattialle niin, ettei voipuoli olisi kääntynyt lattian tomuun. On olemassa kokonainen armeija pikkuveitikoita, joita paholainen itse komentelee. Jos ne eivät olisi näkymättömiä, olisivat ne pienten, ruskeaselkäisten, lenteleväin mehiläisten näköiset. Suurta pahaa ne eivät koskaan tee, vaan kyllä paljo ilkeyttä ja harmia; ja kun näitä pieniä harmeja kasaantuu joukottain, voi niistä lopuksi muodostua suuri onnettomuus. Noita näkymättömiä pikkuveitikoita ovat ruotsalaisten kiiltävät aseet ärsyttäneet. Jos lippu nostetaan, kätkee lippuköysi. Jos sotamies käy jäätyneen haudan yli, murtuu jää. Suoraan puhuen: teidän majesteettianne vainoo onnettomuus nyt yhtä itsepäisesti kuin ennen seurasi onni.
Kuningas hyräili hiljaa:
— Kuinka siis tallataan
Kannoin kuolemaan
Nuo mettiset maan?
— Qvilibet fortunae suae faber! Niitä pelotellaan! Ensiksi karkotetaan läheisyydestä kaikki pikkumaiset ihmiset, sillä sellaisilla on aina mukanaan housunliitingissä yhtä paljo noita pikkuelukoita kuin kuormarengillä kirppuja. Sitten paljastetaan kalpa koko maailmaa vastaan ja seurataan oman onnensa tähteä.
— Ruotsin herrat vakuuttavat, ettei kotona Ruotsissa saa enää verona yhtään äyrinrahaa.
— Silloin täytyy lyöttää uusia äyrinrahoja! Mitä ovat rahat? Ne ovat velkakirjoja, jotka vastaavat todellisuudessa olemassaolevia arvoja. Eiköhän ole se kuningaskunta, joka tuolla pohjolassa on, vielä arvoesine, joka vastaa melkein kuinka monta velkakirjaa tahansa?
— Olen itse jo kauan ajatellut hätärahan lyöttämistä. Mutta onko se oikein? Hallitsijan tulee olla oikeamielisen. Hänen kunniansa ei saa olla täplikäs. Muistakaa se!