— On kai parasta että menen ylös maata ja kunnollisesti lepään edeltäpäin.
Nytkös alkoi melu ja juoksu isossatalossa. Siellä naulattiin ja tomuutettiin joka päivä ja takassa leimusi ja porisi, ja öisin paloivat kynttilät. Ainoa pimeä huone oli Aksel Freedrikin kamari.
Viimeisenä yönä ei mennyt levolle kukaan muu kuin Aksel Freedrik, ja kun päivä sen verran koitti, että kaikki valot voitiin sammuttaa, herättivät tädit hänet ja toivat hänelle sänkyyn lämmintä juomaa ja vahvistavia tippoja, sillä he olivat kuulleet, että hän oli yskinyt.
Kun hän tuli alas saliin, olivat muut jo siellä koolla, myöskin piiat ja rengit, ja kaikille oli katettu yhteinen ateria. He söivät puhumatta sanaakaan, mutta kun ateria oli loppunut ja he nousivat pöydästä, kannettiin raamattu vaarille, ja Ulriikka luki tukehtuvalla äänellä. Kun hän lopetti, pani vaari kätensä ristiin ja puhui silmät ummessa.
— Niinkuin minun isäni ennen minua tehneet ovat, niin tahdon myöskin nyt minä eron hetkellä panna käteni sinun päällesi, minun tyttäreni poika, ja siunata sinua, sillä minun vuoteni ovat moniksi tulleet eikä kenkään tiedä, koska minun tiimalasini on juossut. Jumalaa, ylimmäistä, huudan minä avukseni matalasta majastani, että hän mahtaisi johdattaa sinua kunniaan ja että ne raskaat koettelemukset, jotka odottavat, ainoastaan ylentäisivät pientä kansaamme vielä suuremmaksi ja ihanaisemmaksi.
Pöydän korvalla seisoi Aksel Freedrik ja peukaloi ja kiikutti lautasta, ja ulkoa kuului kolinaa, kun pitkät ruskeat vankkurit ajettiin esiin.
Kaikki menivät nyt ulos, ja Aksel Freedrik nousi Eliaan viereen, vaarin sudennahkaturkissa ja aivan hiestyneenä, sillä räystäät ja puut tippuivat kevätpäivässä.
— Tässä on voipytty, — sanoivat tädit, — ja tässä leipäsäkki.
Kuule nyt, Elias! Istuinlaatikossa on juustokaakku ja vahvistavia
tippoja. Jos vaivat ja vaarat käyvät liian vaikeiksi, rakas Aksel
Freedrik, niin älä unhoita, että tie kotia on suora.
Mutta vaari tunkeutui heidän väliinsä ja pisti kätensä vaunujen taakse.
— Onko arkku oikein köytetty? Ja katsotaan vielä! Tässä on harja ja pyyhinvaate ja sukat… ja tässä on apesäkki ja juomapullo. Se on niinkuin olla pitääkin. Luotivuoka ja kuulapihdit ja valinkauha ovat arkussa.