— Potkaiskaa se lumiroskaan.
—… mammalta.
— Nähkääs pikkuperuukkia!
— Ja väliperuukkia!
— Ja suurta kähäräperuukkia!
Nyt ei saattanut Oxehufvud enään hillitä itseään, vaan kävi hänen koipiinsa.
— Potkaiskaa ne hiiden laitokset lumeen, — minä sanon! Ranskan Maunon vaaleanveriset ja hienot kasvot leimahtivat punaisiksi ja hän löi miekkaansa.
— Herra kapteeni, niin tär…
— Niin tärkeä henkilö kuin te saa hyvin viivyttää marssia, arvelette kai?
— Ei, niin voitokkaan armeijan, tahdoin sanoa, ei kaiketi tarvitse kulkea malproperissa puvussa ja Aatamin aikuisissa yönutuissa.