GUBETTA tullen takaisin ja katsellen Maffiota kiireestä kantapäähän. Tiedättekö, herra Maffio, että olette rakennettu elämään yhdeksänkymmentä vuotta ja olette erään isoisäni näköinen, joka eli tuohon ikään ja jonka nimi niinkuin minunkin oli Gil-Blasio-Fernan-Ireneo-Felipe-Frasco-Frasquito Belveranan kreivi.
JEPPO hiljaa Maffiolle. Toivon, ett'et enää epäile hänen espanjalaisuuttaan. Hänellä on ainakin kaksikymmentä ristimänimeä. — Mikä litania! herra de Belverana.
GUBETTA. Valitettavasti on vanhemmillamme tapana antaa meille enemmän nimiä kasteessamme kuin rahoja naisessamme. — Mutta mitä ne tuolla nauravat? (Itsekseen.) Täytyy saada naisille joku tekosyy poistuaksensa. Mitä tehdä?
Istuutuu pöytään.
OLOFERNO juoden. Kautta Herkuleen, hyvät herrat, en ole ikinä viettänyt iltaa näin hauskaa. Hyvät naiset, nauttikaa tätä viiniä. Se on makeampaa kuin Lacryma Christi, ja tulisempaa kuin Kypron viini. Se on Syrakuusan viiniä, hyvät herrat.
GUBETTA syöden. Oloferno on juovuksissa, niinkuin näyttää.
OLOFERNO. Hyvät naiset, sallikaa minun lukea teille muutamia säkeitä, jotka olen sepittänyt. Tahtoisin olla parempi runoilija kuin olen ylistääkseni näin mainiota juhlaa.
GUBETTA. Ja minä tahtoisin olla paljoa rikkaampi mies kuin minulla on kunnia olla voidakseni toimittaa ystävilleni tälläisiä juhlia.
OLOFERNO. Ei mikään ole niin ihanaa kuin laululla ylistää kaunista naista ja hyvää ateriaa.
GUBETTA. Ell'ei ole vielä ihanampaa syleillä toista ja toista syödä.