- Kas niin, ei sanaakaan enää hänestä nyt! — Minä rakastan Dragaa. Sinulle tahdon tällä hetkellä sanoa, että minä rakastan häntä, niin minä suorastaan jumaloin häntä. Mutta minä musertaisin hänet, jos hän asettuisi minun ja Serbian onnen väliin.
Silloin notkisti Stefan Naumovitsch polvensa kuninkaan edessä ja hurmaantuneena, kuten mies, joka rakastaa isänmaataan enemmän kuin mitään muuta, huudahti hän:
- Terve, Aleksanteri Obrenovitsch, Serbian kuningas. Jos hän pitää sen sanan, jonka hän tällä hetkellä on luvannut, silloin loistaa hänen nimensä kerran historian lehdillä ikuisilla, kultakirjaimilla kirjotettuna:
Ja nyt, kuningas Aleksanteri, määrää minun suhteeni, mitä tahdot! —
Elämäni on sinun kädessäsi!
Saat viskata sen pois, peittää sen tähän hautaan, joka oli minulle määrätty, — mutta jos tahdot antaa minulle elämän, niin on se omistettu sinun palvelukseesi tästä hetkestä lähtien! Eikä kukaan sinun ympäristössäsi ole kuninkaalleen uskollisempi kuin minä. Stefan Naumovitsch nousi.
- Niin, sen tahdon minä! huudahti Aleksanteri, ojentaen hänelle kätensä. Lyö kättä Stefan Naumovitsch! Sinä pelastit kerran elämäni — tänään pelastan minä sinun. Me olemme kuitit, ja nyt saamme molemmat kilpailla siitä, kumpi ensiksi taas voi tehdä toisen velallisekseen.
Tulin tänne aikeessa korottaa sinut, antaa sinulle maailman ja ihmisten edessä näkyväinen merkki kiitollisuudestani. Olkoon menneeksi, Stefan Naumovitsch, minä näytän sinulle, kuinka vihollisesta tehdään ystävä.
Minä nimitän sinut täten ajutantikseni ja ylennän sinut samalla kapteeniksi.
Sinä asut luonani konakissa, nukut saman katon alla kuin minäkin. Ovi minun makuuhuoneeseeni on avoinna sinulle. Mutta minä tiedän, ett'et sinä koskaan astu sen kynnyksen yli minulle kuolemata ja turmiota tuodaksesi. Sinä ennemmin tahdot kuolla tällä kynnyksellä kuin lasket murhaajan luokseni!
— Niinpä Jumala minua rangaiskoon, jos milloinkaan petän luottamuksesi! huudahti Stefan Naumovitsch vilpittömästi. — Joo, minä olen makuuhuoneesi kynnystä vartioitseva, ja rinnallasi olen seisova, kun sua vaara uhkaa!