Kostoa, kuningas Aleksanteri! Kosta minun isäni puolesta, puhkesi Genia sanomaan ja lankesi polvilleen.
Kukkaisvaltaistuimen edessä hän nyt lepäsi, liikuttavan kauniina ja ihastuttavana, vaikka olikin ryysyinen ja syvän surun valtaama.
YHDEKSÄSTOISTA LUKU.
Kun kuningatar Draga uhkaa.
Kaikki vieraat seisoivat äänettöminä ja katsoivat vuoroon kummastellen, vuoroon säälien polvistuvaa tyttöä.
Kuningas Aleksanteri istui mietteissään valtaistuimellaan. Kuningatar
Draga hänen vieressään katsoi vihaa säihkyvillä silmillä Geniaan.
Äkkiä, ennenkuin Draga oli kerinnyt ehkäistä, nousi Aleksanteri, laskeutui valtaistuimen portaita ja lähestyi Geniata.
— Lapsi parkani, sanoi hän, turhaan koettaen nostaa häntä lattialta, — tyynny. Usko minua, kaikki mitä voidaan, on tehtävä isäsi murhaajan kiinniottamiseksi.
Polisitirehtori Lazar, mitä te tiedätte tästä rikoksesta? Vai olisiko mahdollista, ettette siitä mitään tiedä?
Mutta Lazarilla oli jo vastauksensa valmiina.