— Hänet on vapautettava, tuo onneton eksynyt, vapautettava hirveästä talosta, missä hän voi ainoastaan syvemmälle vaipua.
Mutta en minä tahdo viedä häntä pois; se mies, joka on hänet onnettomuuteen syössyt, pelastakoon hänet myöskin. Sillä jos hän on vähemmässäkään määrässä rehellinen, niin on hän toki noudattava, minun kehoitustani, vievä Genian kuritushuoneesta ja ottava hänet vaimoksensa.
Jollei hän tahdo, silloin — silloin on Genialle parempi, että menehtyy tuossa hirveässä talossa.
Loukkautuneen äidin koko ylpeys näyttäytyi noissa sanoissa. Puhdas, tahraamaton nimi oli ollut aina hänen suvussansa suurin pyhyys, ja tuon nimen näki hän nyt tahratuksi, häväistyksi.
Muutamia minuuttia myöhemmin istui vanha kreivitär kirjoituspöytänsä ääressä ja antoi vapisevalla kädellään kynän liukua paperilla. Hän kirjoitti Stefan Naumovitschille.
"Hyvä herra! Yönä ennen kuningasparin vihkiäisiä, asuitte te yhdessä tytön kanssa, joka siihen saakka oli ollut siveellinen ja kunniallinen. Tuo tyttö nääntyy nyt hirveässä vankeudessa, hänet on viety kuritushuoneeseen. Voiko teidän omatuntonne jättää teidät rauhaan, hyvä herra? Eikö teidän ole itsellenne sanottava, että te olette hänet noin kauvaksi saattaneet. No hyvä, taivas tarjoo nyt teille tilaisuuden tehdä kaikki taas hyväksi.
"Ne, jotka ovat tytön lähettäneet kuritushuoneeseen, ovat antaneet laitoksen johtajattarelle käskyn tänä iltana jättää tyttö sille henkilölle, joka lausuu tunnussanan: 'Päätön mies.'
"Hyvä herra! Genia von Sandorfilla ei ole enää maailmassa ketään ihmistä, joka hänestä välittää, hän on nyt yksin ja hyljätty. Epäilemättä te tänä iltana tuon salaperäisen tunnussanan avulla vapautatte tyttö kauheasta ympäristöstänsä? Ja kun te olette vapauttaneet Genian, voitteko olla silloin niin julma ja sydämetön, että hylkäätte uhrinne ja jätätte hänet avuttomana kadulle?
"Tehän olette ihminen, joka varmaankaan ette tahdo, että ikuinen tuomari teidät kerran työntää luotansa. Tekin epäilemättä toivotte pitkää, onnellista elämää. —
"Onneton äidin kirous lepää teidän ylitsenne, jos laiminlyötte tämän ainoan tilaisuuden Genian vapauttamiseen. Samalla sanokaa Genia von Sandorfille, ettei hän koskaan saa astua äitinsä eteen muutoin kuin teidän laillisesti vihittynä vaimonanne. Siihen saakka hylkää äidinsydän arvottoman ja on koettava unhoittaa hänet."