- Pysähdy, tai minä ammun sinut! kaikui äkkiä ääni hänen takanaan.
Aza käänti päätänsä ja näki miehen, joka tähtäsi häntä kohti revolverilla.
Silmänräpäyksen epäröi hän, kuinka tekisi vastarintaa. Mutta epäröimistä kesti vaan silmänräpäys, sillä seuraavassa tuokiossa sanoi hän itsekseen:
"Demeter Banjaluki on käskenyt, että minun tulee kantaa Genia veneeseen. Hän ampukoon minut — minun velvollisuuteni on tehdä, mitä kapteeni on käskenyt."
Laukaus kuului — luoti suhisi aivan Azan pään ohi.
Mutta samassa kuului huuto, joka ei tullut Azan, Genian eikä Stefanin huulilta, vaan eversti Maschinin. Hän se oli, joka ampui Azaa.
Vaunuissa, joissa hän oli odottanut Stefania, oli hänen ollut mahdollista pitää silmällä kenraalskan talon porttia.
Hän oli nähnyt Stefanin ja Genian ilmestyvän portille. Hän toivoi jo, että kaikki oli käynyt onnellisesti, mutta silloin kuuli hän äkkiä laukauksen ja näki Stefanin vaipuvan kadulle.
Silloin ei hän voinut enää jäädä vaunuihin, vaan juoksi ulos, otti revolverin käteensä ja tuli juuri parhaiksi näkemään, kuinka Aza kantoi pois turvatonta tyttöä.
Silloin hän ei enää miettinyt. Hän ei voinut ymmärtää, miksi mies valtasi Genian, mutta hän luuli edessään olevan jonkun kuningattaren kätyrin.