Enkö ole uskonut häntä sinun huostaasi? Etkö vannonut minulle, että pidät hänestä huolta?
Ja missä on nyt Sylva? Missä hän on? Mitä on hänestä tullut?
Poissa, varastettu, ryöstetty!
- Siitä Jumala varjelkoon! huudahti äiti Cyrilla. — Se ei voi olla niin!
- Mutta katso, ikkuna on auki! Siitä on ryövärin täytynyt tunkeutua sisälle.
- Ryövärin? sanoi Demeter Banjaluki niin kamalasti nauraen, että koko talo kaikui, kuin olisi joka nurkka suhissut sitä samaa sanaa, jonka Demeter äsken lausui — Ryöväri?
Siis löytyy Serbiassa muitakin ryöväreitä!
Ha haa! Sepä olisi todellakin kohtalon ivaa, jonka tuo saatanan kohtalo on minulle toimittanut.
Varas varkaan varastaa, konna konnan!
Mutta tämä koira ei tyytynyt kultaan, kuten minä tyhmyydessäni olen aina ollut! Eikä vereen, joka vielä tuntuu tahmealta minun sormissani!