- Vankilan ovi avataan teille, elkää sitä peljätkö, sanoi Draga. — Ja kun kerran olette päässyt vankeudesta, ei teidän tarvitse enää huolehtia koko elämässänne.
Näistä sanoista tuli Ratscho niin liikutetuksi, että hän kumartui suutelemaan kuningattaren käsiä.
- Tuhansia kiitoksia, teidän majesteettinne! mutisi hän liikutettuna. — Tiesinhän minä, ettette liian kovin tuomitseisi minua tuon tyhmyyden takia. Tahto oli hyvä ja sehän on aina pääasia. Niin, äitivainajani — Jumala siunatkoon hänen luunsa ja antakoon hänen kuolemattoman sielunsa olla autuaitten asunnoissa — sanoi aina minulle, että minun pitäisi aina seurustella vaan hienojen ihmisten kanssa. Kuta korkeammalla he ovat, sitä parempi sinulle! Siis ei mitään huolia enää, kun olen päässyt ulos vankeudesta! Oh, siitä tulee hauskaa elämää ja sitte saan minä kaikkea, mitä tarvitsen.
- Kaikkea, vakuutti Draga ivallisella katseella, jonka jälkeen hän äkkiä kääntyi ympäri, sillä hän voi tuskin pidättää nauruansa.
Kuningas soitti hopeakelloa, joka oli kirjoituspöydällä. Hän käski sisäänastuvan santarmin viedä Knetzewitsch vankeuteen ja siellä vartioida häntä tarkasti.
- Sitä ei tarvita! huudahti Knetzewitsch iloisella äänellä. — Minä en todellakaan yritäkään paeta. Silloinhan minä olisin mitä suurin tyhmeliini, eikä meidän perheessämme ole koskaan löytynyt tyhmeliinejä.
Hymy huulilla antoi tuo tökerö viedä itsensä pois, sillä hän luotti niihin sanoihin, joita kuningatar oli sanonut ajattelematta, että niillä oli kaksinainen tarkoitus.
YHDEKSÄSVIIDETTÄ LUKU.
Salaperäinen asianajaja.
Kuninkaallinen huvilinna Tapschider on aivan uudenaikainen rakennus, eikä sitä rakennettaessa suinkaan ajateltu, että sinne laitettaisiin vankila. Mutta jälkeenpäin oli huomattu välttämättömäksi, että siellä tulisi olla ainakin yksi vankila. Silloin oli tätä tarkoitusta varten laitettu kuntoon eräs kellari. Siellä oli useita koppeja, joissa vallitsi täydellinen pimeys ja joissa kukaan ei voinut asua pitempää aikaa. Mutta ei oltu myöskään laskettu, että näitä arestihuoneita saattoi käyttää säilytyshuoneiksi vaarallisimmille rikoksentekijöille. Alkuaan olivat ne olleet aiotut vaan pari päivää säilyttämään jotakin huolimatonta tai uppiniskaista vahtisotamiestä eli hovilakeijaa.