- Mutta, sanoi Genia — päästäksemme irti kaatuneista hevosista täytyy meidän hypätä alas kuskilaudalta. Meidän täytyy katkaista hihnat ja siitä voisi helposti koitua sen surma, joka uskaltaisi mennä sitä tekemään.
Stefan oli silmänräpäyksen ajatuksiinsa vaipuneena, sitte pudisti hän päättäväisesti päätänsä.
- Sama se, sanoi hän — meidän täytyy koettaa, vaikk'ei se onnistuisikaan. Sillä jos emme tee tätä koetta, niin olemme varmasti hukassa. Jos meidän taas onnistuu päästä irti kuolleista hevosista, niin on meillä ainakin mahdollisuus pelastua. Mutta ette te, ystäväni, tee tätä uhkarohkeata tekoa, sanoi Stefan liikutetulla äänellä — te olette nuori ja elämä on edessänne — minä olen meistä vanhempi, minun velvollisuuteni on panna elämäni alttiiksi.
Näin sanoen nousi hän, heitti takasin jalkapeitteen ja laittautui hyppäämään alas kuskilaudalta.
Silloin valtasi Genian äkkiä ihmeellinen tunne. Hän ei voinut saada selville, miksi hänen sydämensä kutistui kokoon, miksi hän äkkiä tunsi sellaista tuskaa ajatellessaan, että tämä rohkea mies, joka oli pelastanut hänen oman elämänsä, nyt menettäisi oman elämänsä, jonka tähden hänen koko ruumiinsa vapisi. Ehdottomasti ojensi hän kätensä, tarttui sen miehen käteen, joka oli nimittänyt itseään Anton Naumann'iksi ja huusi rukoilevalla äänellä:
- Ei, elkää tehkö sitä, sehän olisi Jumalan kiusaamista. Minä pyydän teitä, kuolkaamme ennemmin kaikki yhdessä, — kaikkityyni! Teillä ei ole mitään velvollisuutta uhrautua meidän tähtemme, eikä teillä ole siihen oikeuttakaan! Minä pyydän teitä, elkää menkö!
Taas säpsähti Stefan Naumovitsch, taas katsoi hän nuoreen postiljooniin liikutettuna, tutkien, kuin ei hän olisi voinut tunkeutua ulos ajatusten sekamelskasta, joka tällä hetkellä täytti hänen sielunsa, mutta sitte huudahti hän kiireesti:
- Ei, sen täytyy tapahtua. — Kuulkaa, Ferencz, sen täytyy tapahtua!
Onko teillä veistä mukananne?
Genia vei käden laukkuun, joka riippui sivulla postitorven alla ja otti sieltä heti suuren veitsen.
- Se on terävä, sanoi Stefan, joka tunnusteli terää — se on hyvä siihen tarkoitukseen ja kuulkaa nyt, mitä minulla on teille sanottavaa: