Nuoren miehen laita on huonosti. No, minä menen hakemaan vettä hänelle, vielä parempi, jos saan viiniä, niin tulee hän kai pian tuntoihinsa. Mutta hurskaalla sisarella näyttää olevan vahvemmat hermot, sanoi Stefan Naumovitsch nähdessään, kuinka reen ovi avattiin ja vanha nunna hyppäsi ulos.

- Olemmeko turvassa nyt? olivat hänen ensimäiset sanansa. — Olemmeko onnellisesti päässeet vaarasta? Oi, herrani, se oli hirmuinen yö.

- Niin, se oli todellakin hirmuinen yö, vastasi Stefan, joka vaan puoliksi kääntyi nunnan puoleen, sillä hänen mieltään kiinnittivät ainoastaan nuo kauniit, kalpeat kasvot, jotka hän näki kuutamossa jalkainsa juuressa.

Ei paljoa puuttunut, ett'emme menettäneet kaikkia hevosiamme ja ett'eivät pedot meitä kaikkia repineet palasiksi.

- Niin, se on ennen kuulumatonta, vakuutti nunna. — Minä valitan ihan varmaan viranomaisille. Täällähän voi henkensä menettää. Mutta olkaa hyvä, herrani, ja hankkikaa minulle lasi vettä ja sitte sänky.

- Kyllä, mutta ettekö näe, vastasi Stefan, — että minun huolenani on ennen kaikkia herättää henkiin tämä postiljooni parka, joka makaa tässä pyörtyneenä. Olisittepa vaan nähnyt, kuinka urhoollisesti hän taisteli meidän puolestamme, niin varmaan ymmärtäisitte, ett'en minä nyt voi jättää häntä.

- Menkää, hyvä herra, puhuttelemaan talon väkeä, pyysi hurskas sisar vähän suopeammalla äänellä, niin minä sill'aikaa vartioin nuorta miestä. Hän on vaan pyörtynyt ja on taas pian jaloillaan. Muuten pitäisi tuon pikku veijarin vähän hävetä. On olevinaan mies ja pyörtyy tuolla tavoin.

Mutta se on sentään liian paljon sanottu!

Näin sanoen heitti Stefan katkeran, nuhtelevan silmäyksen puhujaan.

- Hurskaalla sisarella ei näy olevan rukouksistaan huolimatta paljon sydäntä, ja kiitollisuutta tuntee hän varmaan vielä vähemmän. Hänen pitäisi kuitenkin muistaa, että hän ainoastaan postiljoonin urhoollisuuden ja ehkäpä myös minun toimeni kautta on välttänyt kuoleman. Mutta tällä hurskaalla naisella ei ole sanaakaan kiitokseksi, hän ajattelee vaan itseänsä. Hän näyttää olevan oikea egoisti, joka ei paljoa välitä lähimmäisistään.