- Se, jota vähimmän kaikista luulin näkeväni, seisoo edessäni. Vai ettekö ole Pietari Karageorgevitsch?
Tässä seisoi kaksi miestä, jotka kaiken ikänsä olivat olleet verivihollisia, kaksi miestä, joiden välillä vallitsi viha, joka ei ollut syntynyt heidän välillään, vaan oli alkanut jo heidän esi-isiensä kesken.
Mutta tämä viha oli aikojen kuluessa kasvanut yhä suuremmaksi, kuten käärme kasvaa, kuta enemmän saalista se ahmii.
Siitä huolimatta olivat he tulleet tuntemaan toisensa poikasina, nuorukaisina olivat he olleet yhdessä ja silloin olivat he olleet valmiit tappamaan toisensa. Silloin astuivat he toisiansa vastaan uhkaavina ja usein näytti siltä, kuin syntyisi heidän välillään verinen taistelu.
Mutta sitä ei kuitenkaan syntynyt ja se riippui kai yksinomaan siitä asianhaarasta, että kohtalo oli aikasin erottanut toisistaan nämä molemmat miehet.
Kuningas oli näet Parisissa tavannut Pietari Karageorgevitschin. He olivat silloin molemmat ylioppilaita ja kävivät Parisin korkeakoulua. He tapasivat toisensa luentosaleissa.
Toinen kuuli, että se kaunis nuorukainen, joka siellä opiskeli, oli Obrenovitsch, nimeltä Milan. Toinen taas sai kuulla, että se pitkä, hoikka nuorukainen, joka niin ahkeraan kävi professorien luennoilla, oli nimeltään Pietari Karageorgevitsch.
Silloin tiesivät he molemmat tarpeeksi. He tiesivät, etteivät koskaan voineet tulla ystäviksi, vaan täytyi heidän olla vihamiehiä, niin oli kirjoitettu kohtalon kirjassa. Obrenovitsch ja Karageorgevitsch, se oli sama kuin tuli ja vesi, kevät ja talvi, auringonpaiste ja musta yö. Obrenovitsch ja Karageorgevitsch, se merkitsi taistelua elämästä ja kuolemasta.
Sitte Parisin aikojen eivät he olleet tavanneet toisiansa. Pietari Karageorgevitsch oli ollut maanpakolainen, joka ei saanut astua Serbian alueelle. Mutta kohtalo oli valinnut Milanin nousemaan valtaistuimelle. Hänet oli kutsuttu kotiin ja asetettu kruunu hänen nuoreen päähänsä. Monta vuotta oli hän hallinnut onnellisesti, mutta sitten oli hänkin saanut kokea onnen vaihtelevaisuutta.
Ja nyt seisoivat he taas vastatusten.