Hän nyykähytti ja niputteli tiehensä, mutta William seurasi tasaisin askelin hänen rinnallaan.
"Pikku neitien ei tulisi olla oikukkaita", sanoi hän.
"Teillähän on seuraa, kiiruhtakaa, etsikää hänet."
"Hän kyllä on jo mennyt. Se oli äitini."
Neiti Hagberg pysähtyi äkkiä keskelle katukäytävää.
"Teidän äitinne?"
"Niin."
Hän alkoi jälleen astella.
"En sitä koskaan olisi uskonut", sanoi hän.
"Miksei?"