Fechner levitti nämä suorakaiteet ilman minkäänlaista järjestystä mustalle taululle ja kysyi hyvin erilaisessa yhteiskunta-asemassa, eri sivistysasteella ja toimessa olevilta henkilöiltä, ylimmistä tai hienostuneimmista käsityöläisiin ja työväkeen saakka, mitkä suorakaiteet miellyttivät heitä enimmän tai mahdollisesti olivat vastenmielisiä. Kysymys, mitä suorakaidetta he pitivät kauneimpana, tehtiin 347 hengelle, miehille ja naisille; hylkäämistuomio saatiin 245 hengeltä. Fechner kyseli heiltä jokaiselta erikseen, ettei toisen lausunto vaikuttaisi toiseen, eikä ilmoittanut heille, mikä tiedustelun varsinainen tarkoitus oli.

Mielenkiintoista oli nähdä, kuinka eri henkilöt suhtautuivat tähän kysymykseen. Ainoastaan muutamat valitsivat heti. Heidän joukossaan oli eräs nerokas nainen, joka kohta, kaikkia silmäiltyään, valitsi suorakaiteen n:o 7, kultaisen leikkauksen suorakaiteen, ja selitti, että neliö tuntui herättävän "rehellistä, mutta tyhjänpäiväistä tyydytystä". Toiset sanoivat neliötä ikäväksi ja kuivaksi. Toiset taas pitivät neliöstä, mutta, kuten myöhemmin kävi ilmi, ei sen vuoksi, että se olisi näyttänyt heistä kauneimmalta, vaan siksi, että se oli heistä tarkoituksenmukaisin.

Fechner huomasi sen lisäksi, että hienosti sivistyneet ja taiteentuntijat, vain hiukan epäröityään, valitsivat n:o 7:n.

Kyselyn lopputulos oli se, että kolme neljäsosaa kaikista vastaajista, miehet ja naiset jokseenkin tasalukuisina, selitti pitävänsä enimmin niistä suorakaiteista, joita tässä esittävät numero 7, 6 ja 8, s.o. siitä, joka vastaa kultaista leikkausta, ja niistä, jotka ovat sitä lähinnä, ja että näistä 75 prosentista melkoisesti suurempi osa valitsi juuri numeron 7. Muut äänet jakautuivat toisille kuvioille. Vähimmän ääniä saivat numerot 2 ja 10.

Jo tämäkin on merkittävä tulos. Mutta vielä merkittävämpi on hylkäysten lopputulos. Noista melkein 300 moitelauseesta ei yksikään miehen tai naisen antama sattunut kultaisen leikkauksen suorakaiteeseen, eikä yksikään moite myöskään kohdannut sitä suorakaidetta, joka on kultaista leikkausta lähinnä, ja jota tässä vastaa n:o 8, kun taas pitkähkö n:o 10 sai yksin osakseen 38 % miesten ja 32 % naisten hylkäävistä tuomioista. Naiset osoittautuivat siis hiukan, mutta ei paljoa lempeämmiksi n:o 10:tä kohtaan. Sitä lähinnä sai neliö useimpia hylkäystuomioita, ja tässä olivat naiset ankarampia. Neliön hylkäsi 24% miehistä ja 33 % naisista. Sitä lähinnä moitittiin enimmin suorakaidetta n:o 2.

Olen samaa mieltä kuin tanskalainen esteetikko Wilkens, kun hän pitää tätä tulosta yhtä hämmästyttävänä kuin vakuuttavana. Tässä on epäilemättä keksitty oikea kauneuslaki, ja tutkimus vahvistaa sen, mitä näissä luennoissani olen tahtonut osoittaa, että näet on olemassa sellaista, mitä voi sanoa objektiivisesti kauniiksi, ja että makutuomioita voi perustaa yleisiin periaatteisiin.

Mutta silti ei saa liioitella sitä merkitystä, mikä kultaisella leikkauksella on. Virhe kultaisen leikkauksen periaatetta vastaan merkitsee, kuten Fechner itsekin on osoittanut, vähemmän kuin symmetrian rikkominen, niillä aloilla näet, missä, kuten rakennustaiteessa, symmetria on hyvin tärkeä.

VIII.

VÄRISYMBOLIIKKA.

Lähinnä edellisissä luennoissani olen koettanut osoittaa, että kauneuslakeja on olemassa muotojen, massojen jaon ja suhteiden alalla. Nyt siirryn koskettelemaan värien maailmaa viitatakseni sielläkin vallitseviin kauneuslakeihin.