Enhän itke, iloitsenhan:
Kohta palaat takaisin.
Omakses mun otat silloin,
kihlaat kultasormuksin!
EN MÄ TULLUT NIINKUIN ENNEN
En mä tullut niinkuin ennen asuntoosi, armas hellä. Tulin vain kuin tutun luoksi, toinen oli sydämellä.
Väärin tehneeni mä tiesin,
vaan mun katse kaunis pauloi,
hellytteli heljä ääni,
joka lemmenlaulun lauloi.
Suren, että olin sulle pitkä pilvi päivän eessä, että jätin sinut yksin istumahan silmät veessä…
PIRTISSÄNI PIMENEE
Pirtissäni pimenee…
Hiillos hiipuu hiljaa — —
Ulkona jo kultailee
kuuhut kystä viljaa.
Keijukaiset notkeat
satuhunnun kutoo,
siihen puista pisarat
timanteiksi putoo…
Luokseen virta välkähtäin
vienon tähden saapi,
sylissänsä sylkyttäin
sitä tuudittaapi.
Tule, tyttö tummainen,
suostu syliin mulle!
Kullat kuun mä laulelen
ja tähtilinnat sulle!