Illan tultua Zadig sytytti suuren joukon kynttilöitä siihen telttaan, jossa hänen tuli illastaa Setokin kanssa. Kun tämä saapui, niin hän heittäytyi polvilleen noiden sytytettyjen vahakynttiläin eteen ja lausui niille:
"Ikuiset, loistavat valot, olkaa minulle aina suosiollisia!"
Näin sanottuaan hän istuutui pöytään katsomattakaan Setokiin. "Mitä sinä nyt teet?" kysyi Setok kummissaan. "Teen samoin kuin sinäkin", vastasi Zadig. "Minä palvon näitä kynttilöitä ja laiminlyön niiden herran ja omani."
Setok ymmärsi tähän vertaukseen kätketyn syvän ajatuksen. Hänen orjansa viisaus tunki hänen sieluunsa; hän lakkasi suitsuttamasta luontokappaleille ja rupesi palvomaan sitä Ikuista, joka on ne luonut.
Siihen aikaan vallitsi Arabiassa eräs alkujaan skyyttien maasta peräisin oleva hirveä tapa, joka bramiinien vaikutuksesta oli pesiytynyt Intiaankin ja uhkasi vallata kaikki Itämaat. Kun aviomies oli kuollut ja hänen rakas vaimonsa tahtoi päästä pyhimyksen arvoon, niin hän julkisesti poltatti itsensä miehensä ruumiin kanssa.[29] Tämä toimitus, jonka nimenä oli "leskenrovio", oli hyvin juhlallinen tilaisuus: se heimo, jossa oli suurin luku itsensä polttaneita leskiä, oli kaikkein arvokkain.
Nyt sattui eräs Setokin heimoon kuuluva arabialainen kuolemaan, ja hänen sangen hurskas leskensä, nimeltä Almona, antoi julkisesti kuuluttaa päivän ja hetken, jolloin hän aikoi rumpujen päristessä ja torvien soidessa syöksyä liekkeihin. Zadig osotti Setokille, kuinka tuo kauhea tapa oli vastoin kaikkea järkeä ja ihmisyyttä, kun sallittiin joka päivä polttaa nuoria leskiä, jotka voisivat lahjoittaa valtiolle lapsia tai ainakin kasvattaa entisiään. Sanalla sanoen, hän koetti saada Setokin käsittämään, että noin raaka tapa oli, mikäli mahdollista, poistettava.
Setok vastasi:
"Jo enemmän kuin tuhat vuotta ovat vaimomme olleet oikeutettuja poltattamaan itsensä. Kukapa meistä siis tohtisi kumota lakia, jonka aika on pyhittänyt. Mikäpä onkaan sen kunnioitettavampaa kuin ikivanha tapa, vaikkapa vääräkin?"
"Järki on kuitenkin vanhempi", vastasi Zadig. "Puhu asiasta heimosi päällikölle, minä käyn sill'aikaa tuon nuoren lesken pakeilla."
Hän esitytti itsensä leskelle, ja voitettuaan hänen suosionsa kehumalla hänen kauneuttaan sekä valitettuaan hänelle, kuinka oli suuri vahinko uhrata niin ihanat sulot liekeille, hän edelleen ylisti hänen päättäväisyyttään ja rohkeuttaan.