"Muistoni on aivan entisellään", sanoi hän itsekehuvasti. "Toisinaan kyllä unohdan asioita, mutta ne tulevat takaisin. Äitini oli ihan samanlainen, ja hän eli 93 vuoden vanhaksi."
"No mikäs se nimi oli?" kysyi innostunut kokki.
Vanha mies hämmästyi. "Kirottua", huudahti hän huolestuneena, "nyt se meni taas — mutta kyllä se takaisin tulee, siitä olen varma."
Kokki odotti pakolaista kymmenen minuuttia. "Ei suinkaan se ollut
Gething?" kysyi hän lopulta.
"Ei", vastasi vanha mies. "Älkäähän nyt hätäilkö niin riivatusti; kyllä se takaisin tulee."
"Koska?" kysyi kokki malttamattomana.
"Ehkäpä viiden minuutin — ehkäpä kuukauden perästä", sanoi ukko, muistoaan jännittäen.
"John Dunn'han se on!" huudahti hän yht'äkkiä. "John Dunn!"
"Ja missä hän asuu?" kysyi kokki hätäisesti.
"Holebournessa", sanoi ukko, "pikku kylässä, noin seitsemän penikulmaa täältä."