Illalla Bymouthiin saavuttua lähti osakeyhtiö maalle. Kaikkien tuumiskelujen ja keskustelujen tulokseksi oli tullut se, että ravintolat olivat ainoat paikat, missä tällainen entinen merimies taisi viettää iltaansa ja siksi päätettiin ne perinpohjaisesti tarkastaa.
"Pahinta", sanoi Sam, kun hiljakseen asteltiin kaupunkiin, "on se juominen. Kun olen saanut päähäni viisi, kuusi lasia, pidän joka ihmistä kapteeni Gethinginä."
"Älkäämme juoko", sanoi kokki. "Tehdään niinkuin mies romaanissakin teki. Onko sinulla kuutta penceä?"
"Mitäs niillä tekisit?" kysyi Sam varovasti.
"Ulosmenoja", vastasi kokki itsetietoisesti korottaen ääntänsä.
"Siitä tulee kolme penceä mieheen", sanoi Sam ja katseli epäluuloisesti kokkia.
"Kuusi penceä mieheen", sanoi tämä. "Arvaappas mitä nyt teemme?"
"Tuhlaamme rahaa", murisi Sam ottaen vastenhakoisesti taskustaan kuparirahan ja antoi sen kokille. "Missä on sinun 6 penceäsi?"
Kokki näytti rahaansa ja Sam, jonka usko ihmisen rehellisyyteen, viime aikoina oli suuresti heikentynyt, purasi kiukkuisesti lanttiin.
"Ravintolaan emme muuten voi mennä, ellemme tavalliseen tapaan siellä nauti" sanoi kokki. "Sentähden teemme toisen tempun. Me ostamme kengän nauhoja ja kaupittelemme niitä. Ymmärrätkö nyt?"