"No, koska viimeksi maistoitte ruokaa?"
"Aamulla", vastasi Sam ja koetti kielellään irroittaa leivänkappaletta hampaistaan.
"Ehkä haluatte jotain virkistävää?" kysyi toinen.
Sam hymyili odottavana ja istui tuolille. Hän kuuli uuden ystävänsä tilaavan lasin olutta ja vesi solahti hänen suuhunsa. Mutta verensä jähmettyi kun ystävä palasi ja ojensi hänelle puolikkaan suurta kakkua.
"Kas tässä, ystäväni", sanoi hän hyväntahtoisesti. "Alkakaa nyt tälläkin."
Sam otti leivän ja koetti sovittaa sitä taskuunsa toistaen juttunsa vaimosta ja lapsista.
"Syökää tuo yksin vaan", sanoi toinen. "Saatte sitten pari lapsillennekin vietäväksi."
Leipä putosi Samin voimattomista hyppysistä lattialle. Eräs viereisessä pöydässä istuja otti sen ylös ja pyhittyään ojensi sen Samille.
"Jatkakaa", sanoi pitkä ja joi kulahduksen lasistaan. "Syökää, kuuletteko!"
"Minun pitää ensin nähdä lapseni syövän", sanoi Sam katkonaisella äänellä.