"Älkää pahastuko", sanoi Henry kiireesti. "Älkää pahastuko. Sain tätä hyvin halvasta hinnasta ja toverit sanovat minun sittekin tulleen petetyksi. Tahtoisin tietää teidänkin ajatuksenne."
Vanha mies näytti epäilevän, istuutui sentään hetken päästä pojan viereen, otti tarjotun kartuusin ja nuuski arvostelevasti sen sisältöä.
"Kelpaa kylläkin", sanoi hän muutaman sauhun vedettyään, nojautui taaksepäin ja silmät puoleksi ummistettuina poltteli hartaan näköisenä. Henry tarkasteli hänen rikkinäisiä vaatteitaan ja paikattuja kenkiään suurella uteliaisuudella.
"Vieras täällä?" kysyi vanha mies ystävällisesti.
"Kuunari 'Merilokki' alhaalla satamassa", sanoi Henry ja osoitti kohti
Stourwichia.
"Vai niin", sanoi vanhus jatkaen polttamistaan. "Seisomme täällä muutaman päivän", sanoi Henry. "Lontooseen?"
"Northfleethiin", sanoi Henry välinpitämättömästi. "Tulemmekin sieltä."
Joku lihas värähti vanhan miehen kasvoissa ja hän puhalsi sankan sauhun.
"Asutteko siellä?" kysyi hän. "Wappingissa", vastasi Henry. "Mutta minä tunnen hyvin Northfleetin, — myöskin Gravesendin. Oletteko koskaan käynyt siellä?"
"En, en koskaan", vastasi vanhus hätäisesti. "Erittäin kaunista paikkakuntaa", sanoi Henry. "Pidän paremmin Gravesendistä kuin Wappingista. Vuoden ajan olemme jo purjehtineet siellä ja laivurimme on äärettömästi ihastunut siihen paikkakuntaan. Kuuluu olevan joku tyttökin siellä… opettajatar."